15.-16.02.2014 AAMI Park, Melbourne, Australia

[Päivänsäde]

Nyt on hyvää aikaa pitää galluppia:

Mitä lureissa?

Mulla Helsinki 2012, Prove it lähti just...

[Luckyman63]

Nyt on hyvää aikaa pitää galluppia:

Mitä lureissa?

Mulla Helsinki 2012, Prove it lähti just...

Miesten viesti, ei tässä musiikkia ehdi kuuntelemaan

[41 shots]

Nyt on hyvää aikaa pitää galluppia:

Mitä lureissa?

Mulla Helsinki 2012, Prove it lähti just...

Voitaks mää.. Dope American Apathy Reloaded ja siitä Sick (Bang You're Dead mix)

[Päivänsäde]

Nyt on hyvää aikaa pitää galluppia:

Mitä lureissa?

Mulla Helsinki 2012, Prove it lähti just...

Miesten viesti, ei tässä musiikkia ehdi kuuntelemaan

Onkos nyt jotkut juoksukisat menossa???

[Marlai]

Oletkos jo käynyt täällä http://www.thishardland.fi/viewtopic.php?f=27&t=114 esittäytymässä...

En oo vielä eksynyt sinne asti, mutta ehkä tää jankuttaja käy siellä kunhan ehtii

[leena]

Eihän näihin älppärikeikkoihin tarvitse olla yhtä yhteistä kantaa vaan yks tykkää ja toinen ei. Itse en niistä niin välitä, sillä kuten jo about ziljoonaan kertaan täällä on todettu, ne vievät sen kutkuttavan jännityksen ja odottamisen: mitä seuraavaksi. Omaa disliketystäni lisää vielä se, että BITUSA, vaikkakin johdatti mut Springsteeniä kuuntelemaan, ei ole koskaan ollut mun suosikkilevyni, mutta sitä hinkataan noilla keikoilla kaikkein eniten.

Mutta mutta: keikka on aina kokonaisuus. Se ei älppäristä parane tai huonone. Hyvä esimerkki tästä on viime kesän Milano, joka vaan oli aivan mielettömän upea keikka, varmaan parhaita ikinä kokemiani ja siellä vedettiin juurikin tuo vähiten tykkäämäni BITUSA. Se keikka vaan lähti lentoon, kaikesta mahdollisesta muusta huolimatta. Siihen vaikutti kaikki: yleisö, ilma, tunnelma, kesä, seura - ihan kaikki - ja meno oli ihan sairaan hienoa! Toisaalta jos olisin tiennyt, että Kilkennyssä vedetään älppärikeikat, en olisi varmaan viimeisiä pennosiani kasaan raapinut sinne päästäkseni - ja lyhyistä pettymyksistä huolimatta olen kovin tyytyväinen nyt kun Visa-laskukin keikalta on maksettu, että siellä olin ja sen kaiken koin. Keikka on niin paljon muutakin kuin yksittäiset biisit, älppärit tai mikään muukaan tekijä. Sää - mitä honompi, sitä paremmat muistot yleensä jäävät - jonotus, kaverit ympärillä, tunnelma, pittiporukka - kaikki. Siitä se kokemus syntyy.

Täällä settilistavalvojaisissa mennään pelkän listan perusteella. Täällä nuo älppärikeikat ovat kyllä puuduttavia. Varinkin kun ei katso sitä hiihtoakaan.

[JaSu]

Metallicalla menossa request-äänestys tuleville keikoille. Mitä jengi äänestää, ne on pakko vetää. Hesan keikalle on vielä tulossa mukaan vuodelta 1988 Frayed ends of sanity, jota ei ole koskaan soitettu livenä. Muuten settilista on sitä mitä normaalistikin. Sama olisi varmaan Brucellakin. Ehkä juuri BITUSA-albumikeikka selviytyis jatkoon. Tuskin mitään Protectionia pystyttäisi saamaan mukaan.

GALLUP: Mikä biisi pitäisi Brucella äänestää mukaan?

[Salla]

Heeei tai siis huomenta kaikki! Itsekin on niin vähän keikkoja kolunnut, että albumikeikat on mulle tosi tuore ja herkullinen juttu. Oli unelmien täyttymys kuulla Darkness sekä BtR kokonaisuudessan. Se oli ihan käsittämätön fiilis. BitUSAn kuulin kaksi kertaa, Pariisissa ja Kilkennyssä. Kilkennyn keikkoihin oli noussut vähän liian kovat odotukset edellisten keikkojen settilistojen perusteella, mehän heitettiin vitsiä BitUSA keikasta, joten siellä kesti parisen minuuttia päästä hämmennyksestä ja jonkinlaisesta pettymyksestä yli. Ei siinä auttanut tai kannattanut kuitenkaan yhtään harmitella, olin Irlannissa ja Brucen keikalla, mitä sitä surkuttelemaan. Sitten nautinkin fiiliksestä ihan yhtä lujaa kuin muutenkin keikoilla...
Toki aina konserteissa on ihmisiä, jotka kuulee kappaleita ihan ensimmäistä kertaa, ja Brucen täytyy jokainen tyytyväisenä kotiin lähettää, mutta ymmärrän täysin, että ei nappaa kuulla samaa levyä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Sen verran ison slotin ne koko keikasta vie.

Itselle ainakin usein keikka on muodostuu aika paljon senkin mukaan miten sen itse kokee.. Opin tän g-borgin tokalla keikalla. Mikään settilista ei pelasta jos itsellä ei ole fiilis kohdallaan. Mä jaksan uskoa, että jos vaan ottaa sen kannan että ok albumi keikka mutta silti tää tulee olemaan hyvä keikka, luultavasti saa irti enemmän kun sillä että istuu kädet ristissä mököttämässä. Tähän mielipiteeseen mä vetoan että olen nähnyt erään bändin 4 täysin identtistä keikkaa ja silti ne oli sairaan hyviä keikkoja kaikki, ainoa *piipityksen aihe oli se että oli varaa vaan 4 keikkaan

Juuri näin! Asennoituminen on kaiken a ja ö. Ja se pätee ihan ylipäätänsä elämässä. Se on tosi yksinkertaista, mutta pelkkää faktaa ja hurjan vapauttavaa. Ps. Mikä bändi?
Ja vielä leenaa kompaten, kokonaisuus merkitsee. Kokemus merkitsee. Mun mielestä olisi kamalan tylsää mennä Brucen keikoille vaan ja ainoastaan biisien perässä, mutta jokainen tallatkoon tavallaan!

[Liisa S]

Mä söin jo, ja näköjään täällä on ollut pari sivua hyvää keskustelua ja sitten valvojaiset ovat odotetulla tavalla vähän hyytyneet toistaiseksi. Jotain kommentteja edellisiin viesteihin tässä BtR:n aikana:

Solnassa kun tajusi että nyt BtR soitetaan kokonaan, koko pitti (paria vanhaa diehardia lukuunottamatta) repesi ihan täysin koska Euroopassa ei ollut ikinä ollut albumikeikkoja ennen tätä, ja useimmilta meiltä oli kulematta pari biisiä tämän levyn kappaleista . Lisäksi Bruce vähän spiikkasi siihen malliin, että monet käsittivät sen tarkoiottavan että "vain Ruotsissa" eli silloin nämä albumikeikat olisivat olleet tosi superspesiaalia. Se oli tosi hyvä fiilis, ja se Solnan eka keikkahan oli aivan huippukeikka muutenkin.

Solna kakkosen odotusta nosti se, että arvailtiin tuleeko nytkin albumi ja onko se BitUSA vai Darkness, ja D:n odottelu nosti fiiliksia aivan kattoon. Se sieltä tulikin, ja pitissä halatiin vierustovereita ja kiljuttiin kun se ilmoitettiin. Upea hetki! Sitten kaksi Turkua hyvin vaihtelevilla settilistoilla, ja päälle Solna kolmonen, josta jo tiesikin 99 % varmuudella että BitUSA tulee ja siksi sinne lähti todella suurin odotuksin. Keikka itse oli aika pliisu Bruce-keikaksi (jotain oli vialla, Bruce ei ollut ihan oma itsensä) mutta BitUSA full album paransi keikkaa. Loistavia biisejä, hyvät esitykset niistä.

Sitten tuli lisää eurokeikkoja (Pariisi ainakin tähän väliin) ja tajusi, että nyt se veivaakin näitä kolmea albumia melkein keikalla kuin keikalla ja hetkinen, mitä lippuja mulla onkaan tässä olemassa ja minkä näistä tulen kuulemaan uudestaan? Mun seuraava keikka oli München, jossa hetken (noin ekan biisin ajan) masensi että BitUSAhan se siellä taas soi mutta se oli niin hyvä keikka muuten ja BitUSAn veto oli jotenkin erityisen hyvä, ja se itse asiassa nousee hyvin korkealle mun kaikkien aikojen keikoissa just sen kylmyyden, sateen ja yleisen fiiliksen takia. Parempi BitUSA kuin Solnassa, aivan selvästi.

Kilkennyssä oli suuret odotukset eurolegin päättämisen ja kovien Cardiffin ja Leedsin keikkojen takia, joten BitUSA taas uudestaan söi kyllä pahasti Kilkenny ykkösellä. Se kuitenkin helpotti nopeasti Kilkenny kakkosen huippuhetkien takia, varsinkin kun tiesi, että jos tulee albumikeikka, se EI ole ainakaan BitUSA ja kun se oli BtR, ei haitannut yhtään koska edellisestä kuulemisesta oli jo aikaa. Ja kun se oli se keikka mikä oli, Circus Story ja kaikki, niin se oli jo totaalisen huippu muutenkin varsinkin kun se päättyi siihen akustiseen This Hard Landiin, joka oli kai ekaa kertaa silloin keikan päättämisbiisi akustisena.

[Teemu]

Koko levyjen soittaminen alkaa olla jo vähän vanha idea. Soitettiinhan niitä jo 2009. Lisäksi lähinnä soitetaan vain kolmea levyä. Voisi olla enemmän kierrätystä, jos levyjä halutaan soittaa. Etenkin niissä maissa, joissa on fanaattisin fanikanta. Niissäkin vedetään lähinnä BItUSA ja BTR:ää, mikä tuntuu lähinnä kettuilulta hc faneja kohtaan. Tokihan stadion keikoilla suuri osa porukasta on aina sitä perusporukkaa, joita täytyy miellyttää. En silti usko, että albumien soittaminen on paras keino siihen. Nykyään tulee vähän se fiilis, että albumi soitetaan, kun ei jakseta niin tarkasti settiä miettiä. Tosin tälläkin keikalla on tullut pari inspiroitunutta biisivalintaa siitä huolimatta.

Henkilökohtaisesti nuo albumien soittamiset latistavat nykyään aina fiilistä, ei sille oikein voi mitään. Etenkin kun aina soitetaan niitä kolmea samaa levyä (joista niistäkään Darknessia ei läheskään niin usein, kuin kahta muuta). Toivon, että albumien soittaminen loppuu tähän Australian rundiin.