ThisHardLand

Tämä vinkkiketju on kyllä hyvä!

Meillä on kaksi kertaa ollut kenttäliput Suomen keikoilla ja molemmilla kerroilla olemme päässeet pittiin kuin vahingossa. Emme mielestämme ole olleet keikkapaikalla kuin ehkä viideltä, mutta ekalla kerralla Tampereella meille lykättiin oranssit rannekkeet kun menimme portista sisään. Hetken kesti tajuta, että olemme pittiläisiä! Voi sitä riemua ja onnen tunnetta!

Nyt viimeisellä Hesan keikalla pääsimme ensin kentälle pitin taakse. Vartija oli pittialueen suulla vahtimassa ja siihen oli vedetty lippusiimaa eteen. Jossain vaiheessa huomasimme, että siima oli otettu pois. Päätimme kokeilla onneamme ja ryntäsimme pittialuetta kohti. Vartija vain hymyili ja päästi meidät läpi! Meillä ei ollut rannekkeita eikä jonotusnumeroita, joten emme sitten enää uskaltaneet lähteä pitistä edes vessaan, koska pelkäsimme, että emme enää pääsisi takaisin pittiin. (Olikohan tuo pelko turha?)

Nyt ovat siis kaikki neuvot kalliita, sillä myös tulevilla keikolla haluaisimme olla mahdollisimman lähellä lavaa ja Brucea myöskin Eli kiitos tähänastisista vinkeistä kaikille!

SunnyDay kirjoitti:Meillä ei ollut rannekkeita eikä jonotusnumeroita, joten emme sitten enää uskaltaneet lähteä pitistä edes vessaan, koska pelkäsimme, että emme enää pääsisi takaisin pittiin. (Olikohan tuo pelko turha?)

Viime kesänä Helsingissä jaettiin pittiranneke siinä vaiheessa kun poistui pitistä.

kekko kirjoitti: Viime kesänä Helsingissä jaettiin pittiranneke siinä vaiheessa kun poistui pitistä.

xxx ekaa jonottajaa eli kaikki tai ainakin valtaosa numeroiduista saa yleensä rannekkeet jo tuntia-paria ennen porttien avaamista jonossa, ja he pääsevät pittiin ekana. Sen jälkeen pittiä täytetään rannekkeettomilla niin kauan kunnes se on täynnä. Vessareissuille ja muille seikkailuille lähtijät saavat (yleensä) rannekkeet lähtiessään, ja takaisinpaluuta varten saattaa joutua näyttämään sekä rannekkeeen että keikkalippunsa. Lippu kannattaa siis pitää koko keikankin ajan tallessa, eikä antaa esim. kaverin kassiin säilytykseen. Joskus liput on enneen keikkaa katsottu sekä portilla että toistamiseen vielä kentälle tullessa, kun on varmistettu että kentälle menee vain kenttälippulaisia, tai pittiin vain FOS-lippulaisia siellä missä FOS on käytössä.

Liisa S kirjoitti: Kakkosjono alkoi siis numerosta 501, ja käsky Brucen taustavoimilta oli jakaa numeroita tuhanteen asti TAI jonnekin noin kello kahteen asti, Pääsivät muistaakseni jonnekin numeron 850 tienoille.

Kakkosjono sai jakaa numeroita 14.30 asti tai tuhanteen. Huomattavaa oli se, että stadionin turvallisuusvastaava ei olisi halunnut jaettavaksi enempää kuin nuo 500 numeroa, mutta Brucen organisaation turvallisuusmies (joka kiitti jonon järjestäjiä muuten lennossa, silloin kun KÄVELTIIN pittiin) sanoi tuon tuhanteen tai puoli kolmeen, ja siinä kohtaa me aloimme puhua suoraan hänen kanssaan ja hyppäsimme sen stadionin järjestysmiesjohtajan ohi Stadikan järkkärit olivat tosi upeita ja hoitivat homman niinkuin he olivat sanoneet. Olen ymmärtänyt että aina tuo kontaktin saaminen järkkärien johtajistoon ei ole helppoa, mutta stadikan turvallisuusvastaava tuli itse meidän juttusille maanantai-illalla. (Vai oliko se jo sunnuntaina??? Irkku-muistatko?) Eli olivat tottuneita tähän fanijonotukseen.

nojoo, meni offtopicicsi, sori, tuo hesan jonotus on vaan jotenkin sydäntä lähellä

Kölnissa pittiin oli aluksi 2 jonoa (vasen ja oikea) mutta jonot yhdistettiin sitten kun oli saatu varma tieto siitä, että kaikki FOS lipun omaavat jonottajat menevät yhdestä portista. Jonon pitäjät ottivat siis tähän varustautuneena myös jonoon saapumisajan ylös, jolloin jonojen yhdistäminen sujui oikeudenmukaisesti (vaikkakaan ei ilman hirveää urputusta...). Eli kaikenlaista voipi sattua!

Jonottajille, vaikka Liisa laittaakin varmaan vinkkejä vielä, niin nenäliinoja, ylimääräisiä pullonkorkkeja, jotakin minkä päällä istua ja vettä mukaan. Saksassa mulla oli vissyä, ja se oli ihan hyvä siinä helteessä. Ja kannattaa muistaa syödä jotain. Aurinkorasva isoilla kertoimilla on kanssa hyvä, ettei nahka pala liikaa auringossa istuessa.

Jenni kirjoitti:^Lueskele mahdollisimman usein näitä vinkkiketjuja, kysele epäselvät asiat pois ja muista että kertaus on opintojen äiti. Ja kun jonotus sitten aikanaan alkaa, niin mene paikalle, toimi ohjeiden mukaan ja kysy taas, jos jokin jää epäselväksi. Kokemuksesta tiedän, että apua löytyy, kun vain kysyy, Bruce-fanit on kivoja ja avuliaita !

Aikomuksena on perehtyä pittijonotuksen saloihin teorian tasolla vähän myöhemmin keväällä ja aloittaa käytännön harjoitukset sitten ekojen keikkojen myötä. Tulen kyllä todennäköisesti koettelemaan jonotusgurujen hermoja liudalla hölmöjä kysymyksiä.

jersey_girl kirjoitti:

Liisa S kirjoitti: Kakkosjono alkoi siis numerosta 501, ja käsky Brucen taustavoimilta oli jakaa numeroita tuhanteen asti TAI jonnekin noin kello kahteen asti, Pääsivät muistaakseni jonnekin numeron 850 tienoille.

Kakkosjono sai jakaa numeroita 14.30 asti tai tuhanteen. Huomattavaa oli se, että stadionin turvallisuusvastaava ei olisi halunnut jaettavaksi enempää kuin nuo 500 numeroa, mutta Brucen organisaation turvallisuusmies (joka kiitti jonon järjestäjiä muuten lennossa, silloin kun KÄVELTIIN pittiin) sanoi tuon tuhanteen tai puoli kolmeen, ja siinä kohtaa me aloimme puhua suoraan hänen kanssaan ja hyppäsimme sen stadionin järjestysmiesjohtajan ohi Stadikan järkkärit olivat tosi upeita ja hoitivat homman niinkuin he olivat sanoneet. Olen ymmärtänyt että aina tuo kontaktin saaminen järkkärien johtajistoon ei ole helppoa, mutta stadikan turvallisuusvastaava tuli itse meidän juttusille maanantai-illalla. (Vai oliko se jo sunnuntaina??? Irkku-muistatko?) Eli olivat tottuneita tähän fanijonotukseen.

nojoo, meni offtopicicsi, sori, tuo hesan jonotus on vaan jotenkin sydäntä lähellä

Muistaakseni se yksi naispuolinen turvahenkilö tuli alustavasti juttelemaan jo sunnuntaina, mutta virallisesti asioista sopiminen alkoi maanantaina. Muuten homma meni hyvinkin pitkälle noin. Vieläkin suurellä lämmöllä kaikkia ihania jonon vetämiseen osallistujia muistellen

Minkäslaisia istuinalustasysteemejä kokeneemmat pittijonottajat suosii? Vai kärvistelettekö tolpillanne koko jonotuksen ajan? Meikäläinen ainakin istuisi välillä mielellään, mutta en oikein tiedä, millaisen alustan sitä takapuolen alle järjestäisi.

Nimim. "Jakkara kainalossa pittijonoon?"

Janey kirjoitti:Minkäslaisia istuinalustasysteemejä kokeneemmat pittijonottajat suosii? Vai kärvistelettekö tolpillanne koko jonotuksen ajan? Meikäläinen ainakin istuisi välillä mielellään, mutta en oikein tiedä, millaisen alustan sitä takapuolen alle järjestäisi.

Nimim. "Jakkara kainalossa pittijonoon?"

Asfalttia, nurmikkoa, iltasanomia yms lehtiä, reppua ja toivekylttejä...kaikkia näitä tuli käytettyä Göteborgissa ja Helsingissä viime kesänä. G-borissa satoi kyllä tokana päivänä niin paljon, että ois tarvinut veneen muttei löytynyt siihen hätään ja olihan mulla sateensuojana Morningtonin tytöt ympärillä

Janey kirjoitti:Minkäslaisia istuinalustasysteemejä

No ei nyt sentään seistä koko jonotusta, sehän olisi kauheaa! Paitsi viime kesänä Göteborgissa sateen takia, ja silloinkin istuskeltiin asfaltilla jonkun sanomalehden riekaleen päällä sateen alkuun asti. Yhteensä oltiin jonotus + keikka + keikan jälkeinen hengailu varmaan jotain 8 tuntia tai vähän enemmänkin yhteen menoon samoilla koivilla, eikä tuntunut missään, tai no ööh, ehkä ihan vähän mutta se meni onneksi nopeasti ohi.

Monessa jonotustilanteessa ei ole muuta istumismahdollisuutta kuin likainen asfaltti, ja se ottaa ainakin mun kankkuihin pahasti eli mikä hyvänsä pehmike tai edes pieni koroke istumista varten olisi ok. Lyhyet rupeamat (tunti, pari), menevät kovalla alustalla ongelmitta jos voi välillä vaihtaa vähän asentoa tai saa nojata selkäänsä johonkin, mutta pitissä ei ole useinkaan tilaa kovin kummallisiin asennonvaihtoihin ja selkänoja on vain niillä onnellisilla, jotka saivat etuaitapaikat. Ja pitissähän saatetaan joutua olemaan aloillaan aika monta tuntia.

Ennen pittiin menoa tilaa yleensä on (paitsi jossain Gborgin apinahäkissä), ja tuurilla voit jopa jonottaa pensasaidan juurella tai jossain muualla kivalla pehmeällä alustalla, jonne voit jopa heittää pitkäksesi! (mm. Hesa, Köln, Frankfurt). Jaloittelemaan pääsee myös halutessaan (yleensä) ongelmitta, eikä ole varaa että jos joku nousee liian äkkiä ylös, tulee pittirussi ja istujat jäävät jalkoihin.

Ongelma on lähinnä se itse pitissä odottelu, ja joskus muutama viimeinen tunti ennen porttien aukeamista. Joku pehmeä peffanalunen olisi kiva, ja sellaiseksi kelpaa hyvin vaikka makuualusta-aineesta leikattu pefletti tai ihan kaupallinen kokoontaitettava parisenttinen istuma-alusta. 2009 Tampereella ostin nimenhuutojen välillä jonkun riemunkirjavan istuma-alustan radan toisellla puolella olleesta "tavarataivas"-tyyppisestä kaupasta. Se oli mukana keikalla ja lähti kanssani Tukholmaan. Kun riennettiin pittiin kolmannella Stokiksen keikalla, huomasin että kyseinen alusta oli pudonnut vyölaukun vyön alta mutta se oli jo tehtävänsä pääosin tehnyt. Pitääkin muistaa etsiä uusi samanlainen toukokuun keikoille.

Nimenhuutojen aikana jengeillä on maailmalla näkynyt kokoontaitettavia puutarhatuoleja, jotka sitten joko roudataan autoon juuri ennen porttien aukeamista tai vain hylätään jonotusalueelle. Jos (kun) mulla on auto Turussa, pitää harkita tätä tuolihommaa.