ThisHardLand

Jenni kirjoitti:Kiitos Kartsa sydämeenkäyvästä analyysistä. TOL on itselleni todella rakas levy, silmiä vähän hikoilutti lukiessa.

Ihanaa, että jollekin muullekin kävi näin. Kylläpä tosiaan kolahti.

Kartsa. Kiitos. Tämä levy muuttuu vuosi vuodelta rakkaammaksi, siinä on elämää ja karheutta. Nyt laitan sen kuunteluun ja luen tuon arvion uudelleen.

Kiitos taas Kartsa, mun suosikkilevyjäni. Liityn siihen joukkoon joiden kohdalla ikä teki tehtävänsä levyn suhteen.

Dan

Siinä on nyt tosiaan 25 vuotta tasan kun Tukholman keikka tuli suorana radiosta. Silloin ei olisi tullut mieleenkään, että 25 vuoden päästä Bruce olisi vielä täydessä tikissä ja vetäisi Euroopan suurimmat stadionit täyteen. TOl oli Liveboxin jälkeen karvas pettymys. Nimibiisi kolahtaa mulle kovimmin.

Kiitos taas hyvästä palautteesta, ystävät! Diskografiamatkamme seuraavalla pysäkillä odottavat samaan aikaan julkaistut Human Touch ja Lucky Town.

HT ja LT sisältävät yhteensä ainakin levyllisen hyviä biisejä, ihan mielenkiintoista nähdä, mitkä nousee sieltä huipuiksi.

Tämän albumin alkuperäinen Kanadan painos CD osui silmiin ainakin jo pari kk. sitten eräällä lähikaupungin kirppiksellä - järkyttävän naarmuinen levy ja kotelo halki, kansipahvit kohtalaiset, vähän vaurioita vihkon reunoissa. Olin varma ettei soi lainkaan. 2,90 euroa lapussa. Eilen otin asian puheeksi, ja kassa pyysi tuomaan näytille, todetakseen saman. Kysyi maksaisinko JOTAIN. 20 senttiä kansipaperien vuoksi tarjosin ajatellen vaihtavani päälle timmin kotelon - koriste-esineeksi. Kaupat tuli. Mutta: se s.o.b. soi läpi häiriöttä sittenkin! Postasin tähän OT:nä kun en millään hoksannut täältä varsinaista ToL -ketjua.

Tunnel on ollut mulla viikon levynä tällä viikolla töissä, on tullut kuunneltua ahkerasti. Ja edelleen, joka kerta kun CD-soittimesta kuuluu Tougher Than the Restin alkutahdit, sydän jättää pari lyöntiä väliin. On se vaan niin mahtava biisi, kaikin puolin.

Menikin välissä reilu vuosi, että pystyin Tougheria kuuntelemaan, kun siihen liittyi niin vahvoja muistoja eksästä. Tougher oli vähän niin kuin meidän biisi, ja sitä kuunnellessa muistui aina mieleen ne haparoivat ekat kädestäpitelykerrat, kesäautollakruisailut Brucea kuunnellen ja tietty sohvannurkassa sylikkäinolot Tougherin videota katsellen. Nyt onneks aika on tehnyt tehtävänsä ja voi muistella Tougheria kuunnellessa vaan sitä ihanaa fiilistä eikä niinkään sitä eksää. Nyt täytyisi vaan löytää jostain uusi tuleva eksä, jonka kanssa voi hankkia uusia Bruce-muistoja

Tulevan eksän rooli voi olla niiin raskas... Ääni Tougherille. Synttärilahja- ToL onkin varhaisin Bruce-CD:ni, parisen viikkoa myöhemmin elokuun lopulla -88 ostin sitten Greetingsin 49,95mk ja BTR 54,95mk. Sopivan ikäisenä tuoreena fanina tykkäsin tästä albumista heti.

Valentine's Day osoittaa miten ristiriitaisista elementeistä Brucen biisit usein rakentuvat. Soundi on mitä seesteisin ja jopa jouluinen, mutta kun kuuntelet tekstiä, huomaat että pimeällä valtatiellä ylellisen autonsa puikoissa kertoja on niin kauhuissaan että järki on mennä. Levoton sielu enemmän tai vähemmän valheellisissa kulisseissa.

Maanantaina 9.10. Tunnel täytti 30 vuotta.
Kukaan foorumilainen ei ainakaan julkisesti tunnustanut juhlistavansa. Vähän noloa.