03.-04. ja 11.05.2013 Friends Arena, Solna, Sweden

[Tomba]

Piti ihan aktivoitua tännekin, sen verran outo oli Ruotsin reissu... Ja outo on olo edelleen.

En ole omasta mielestäni tyyppiä joka ahdistuu kuumissa ja ahtaissa oloissa. En ainakaan tunnusta moista. Silti, perkele, aloitin Promised Landin kuuntelun istuen ja vettä juoden terveydenhoitajan kysellessä vointiani. En osaa selittää pyörtymistäni. Lähinnä hävettää.

Taustalla lienee se, että mulla oli koko päivän tosi kehno olo. Solnassa syöty historian huonoin kebab-annos viimeistään veti jonossa olleen miekkosen hiljaiseksi. Päästyäni kohtalaisen hyvälle paikalle sivukorokkeen kupeeseen olo tuntui paranevan, mutta yhtäkkiä juuri ennen keikan alkua kävi toisin. Ensin tuli kylmä, sitten kuuma ja sitten ruumis irtaantui miehestä aika totaalisesti. Jos jostain olen ylpeä, niin tajun palattua kysyin ensimmäisenä, että pääsenhän takaisin omalle paikalleni. Asennetta pyörtyminen ei sentään vienyt. Yritin myös puhua huonoa englantia italialaisella aksentilla, ettei kukaan luulisi, että Suomessa on näin huonoja faneja.

Juotuani ainakin litran vettä palasin pittialueelle, mutta olo oli yhä niin hutera, että päätös jäädä pitin takaosaan oli pakko tehdä. Siinä vaiheessa suurin huoleni oli se, että pelkäsin aseveljeni Karrin olevan minusta sen verran huolissaan, että häipyisi hyviltä paikoilta pois. Se huoli onneksi oli turha, Karri toki tajusi olevansa rockijätkä eikä mikään terveydenhoitaja.

Ite keikka oli sitten kamala pettymys. En tiedä, olisiko se ollut sitä alkuperäisillä paikoilla, mutta luulisin, koska olen täysin kyllästynyt Born in the USAan jo vuosia sitten. No, onhan siinä kovia biisejä ja My Hometownin voisin kuunnella vaikka joka keikalla, mutta silti. Ja muutenkin settilista oli yllätyksetön ja vaisu.

Olo oli muuten surkea vielä sunnuntainakin ja edelleen, joten eiköhän tässä jokin piilevä flunssa ole selittämässä huonoa käytöstä. Anteeksiantamatonta se silti oli. Hyi minua!

[luotoja]

Moro Tomba ja mukavaa, että liityit seuraamme jälleen kerran. Harmi, että sinulle kävi miten kävi, mutta onneksi ei kuiteskaan mitään sen "pahempaa" ettei tarvinut tehdä reissua paikalliseen sairaalaan. Itse muistan sun poisviemisestä ainoastaan sen, että todella tilanne tapahtui todella nopeasti ja sut nostettiin samantien aidan yli secujen huolehdittavaksi. Ja yhtä valkeaa naamaa en ole nähnyt konserteissa vähään aikaan.

[samisimi]

Muistan, kun nuorena miehenä ensi kerran menin Brucen konserttiin 1993 Tukholmassa. Se oli jotain, mistä olin ehtinyt haaveilla jo pitkään, se oli kaikkien unelmieni täyttymys, jonka en ollut uskonut koskaan edes toteutuvan. Tuntui uskomattomalta olla edes samassa kaupungissa Brucen kanssa, puhumattakaan samalla stadionilla. Silti keikan jälkeen aloin haaveilla, että jos vielä pääsisin joskus konserttiin, olisi ehkä kivampi olla lähempänä lavaa.. Ja seuraavan kerran monen vuoden päästä olinkin jo aika lähellä. Ja sittenkin halusin enemmän, seuraavan kerran oli jo päästävä eturiviin, jos vielä tulisi seuraava kerta. Ja tulihan niitä, ja siitä asti olenkin melkein joka kerta jonottanut eturiviin. Mutta mutta, vieläkin haluan lisää, seuraava haaveeni olisi päästä koskemaan Brucea, mikä onkin ollut jo monesti lähellä; pari kertaa olen ollut 10 sentin päässä, niin nytkin Solnassa, ja sunnuntaina Grand Hotelin edessä. KUN joskus vielä saan koskea häntä, alan varmasti haaveilla jostain enemmästä, nimmarista, tai yhteiskuvasta, tai jopa parin sanan vaihdosta.

Bruce-parka, kun me fanit aina vain haluamme lisää, ja enemmän. Kun hän vetäisee 4 tunnin keikan, alamme jo puhella 5 tunnin keikasta. Tai kun hän soittaa jonkun albumin kokonaan, alamme jo haaveilla, että hän soittaa koko tuotantonsa läpi. Mutta niin se menee; kun ensimmäinen annos nautitaan, ei osata ajatella, että niitä annoksia halutaan lisää, ja enemmän, ja sellaisia annoksia, jotka ovat vain sinua varten. Ja viimeistä annosta ei ole olemassakaan; viimeisin annos tuntuu aina jotenkin vajaalta, ja jäät odottamaan seuraavaa, isompaa ja parempaa annosta. Millainen ihmeen annos olisi se viimeinen annos, johon tyytyisimme? Oneksi Bruce on Pomo, ja tekee, mitä itse haluaa.

Albumikeikoista puheen ollen, itse toivoisin, että vetäisi alusta loppuun tuon, joka mulla juuri nyt soi eli Live 1975-1985

[leena]

Piti ihan aktivoitua tännekin, sen verran outo oli Ruotsin reissu... Ja outo on olo edelleen.

Suurin huoleni oli se, että pelkäsin aseveljeni Karrin olevan minusta sen verran huolissaan, että häipyisi hyviltä paikoilta pois. Se huoli onneksi oli turha, Karri toki tajusi olevansa rockijätkä eikä mikään terveydenhoitaja.

Asenne kohdillaan - molemmilla, luulen

[masa]

Piti ihan aktivoitua tännekin, sen verran outo oli Ruotsin reissu... Ja outo on olo edelleen.

Asennetta pyörtyminen ei sentään vienyt. Yritin myös puhua huonoa englantia italialaisella aksentilla, ettei kukaan luulisi, että Suomessa on näin huonoja faneja.

Tuo aksenttihomma kertoo skarpista asenteesta sananmukaisesti tiukassa paikassa. Olin Solna 1:ssä pitin viidennessä rivissä keskellä ja koin oloni kyllä ahdistavaksi puristuksessa. Tungos oli ihan muuta kuin esim. Helsingissä 2012. Ja välittömästi edessäni liehui juuri italian lippu, eli hyvilläni luin tarinasi kohdan, missä kerroit valinneesi kaikista mahdollisista aksenteista juuri italialaisen. Sinällään mulla ei ole mitään italialaisia faneja vastaan.

Loistava tsemppaus!

[Liisa S]

luotoja, sä olet tallella! Me ei Teemu50:n kanssa jaksettu enää lähteä niitä portaita alas etsimään sitä avointa kahvilaa (löytyikö?) vaan kun nähtiin ne kivikovat, mutta VAPAAT penkit, painettiin suoraan niille levyttämään ja nukahdettiin saman tien. Reppu ja hiekkainen istuma-alusta pään alla, arvotavarat repussa + taskuissa ja lenkkarit + silmälasit penkin alla, ei ongelmia. Tämä on niin tehty ennenkin. Kun heräsin kolmen aikoihin siihen, että joko lentokone on laskeutumassa mun päälle tai ukkonen jyrisee kunnolla, piti avata sen verran silmiä että näki että se onkin vain aamun eka reissaaja joka vetää lentolaukkuaan kovalla lattialla, huomasin että sinua ei näy mutta en vain jaksanut tehdä asialle mitään siihen aikaan aamusta.

Tomba, upeaa että tulit tolkkuihisi niinkin pian etkä siis varsinaisesti missannut mitään keikasta! Me oltiin kyllä huolissamme sinusta, mutta koska kaverisi Karri oli jo kiinnittänyt järkkärien huomion, tyydyimme vain huolehtimaan sinusta jossain mielen takaosissa ja jatkoimme itse keikkaan keskittymistä. Siellä oli tosiaan järkyttävän kuumaa ja normaaliin ruotsalaiseen pittityyliin ahdasta. ja vasta keikan alettua tuuletusta pantiin kovemmalle. Karri toimi ihan oikein: jos kaveri pyörtyy, huolehdi että hän ei jää jalkoihin, hanki äkkiä paikalle järkkäri ja auta kaverisi (ja kaverin reppu tai muut kamat) aidan yli, mutta älä itse lähde paikaltasi vaan jää nauttimaan keikasta, ellei se pyörtynyt ole alaikäinen lapsesi tai muuten puhtaasti sinun vastuullasi. Et sinä kuitenkaan voi elvyttää kaveriasi sen kummemmin, anna ammattilaisten tehdä se ja etsi kaverisi sitten keikan jälkeen.

[luotoja]

luotoja, sä olet tallella! Me ei Teemu50:n kanssa jaksettu enää lähteä niitä portaita alas etsimään sitä avointa kahvilaa (löytyikö?) vaan kun nähtiin ne kivikovat, mutta VAPAAT penkit, painettiin suoraan niille levyttämään ja nukahdettiin saman tien. Reppu ja hiekkainen istuma-alusta pään alla, arvotavarat repussa + taskuissa ja lenkkarit + silmälasit penkin alla, ei ongelmia. Tämä on niin tehty ennenkin. Kun heräsin kolmen aikoihin siihen, että joko lentokone on laskeutumassa mun päälle tai ukkonen jyrisee kunnolla, piti avata sen verran silmiä että näki että se onkin vain aamun eka reissaaja joka vetää lentolaukkuaan kovalla lattialla, huomasin että sinua ei näy mutta en vain jaksanut tehdä asialle mitään siihen aikaan aamusta.

Joo löysin sen kahvilan alakerrasta, sielä vierähti wlanin avulla melkein tunti jonka jälkeen suuntasin yläkertaan, pahaksi onneksi ne viereiset penkit oli jo viety joten menin koisimaan sinne 5-terminaalin päähän jossa on turvatarkastus ja wc:t, sielä sain nukuttua 04.30 asti tai vst jonka jälkeen alkoivat sielä tsekkaamaan porukkaa jolloin häivyin Sky cityyn sinne juna-aseman yläpuoleisille penkeille nukkumaan(kaksi nojatuolia=sänky) josta heräsin joskus 07.30 aikoihin.

[twister]

Bruce osti mainoksen:

http://www.aftonbladet.se/nojesbladet/m ... 6764670.ab

[Taapsa]

Bruce osti mainoksen:

http://www.aftonbladet.se/nojesbladet/m ... 6764670.ab

Bruce on miehistä hienoin prkle, arvostaa pitkää uraa Ruotsissa ja heiltä saamaansa huomiota. Siitepölyä taas vai onko se tuo koira.. Kiitos menee nyt Ruotsalaisille mutta tuntuu hyvältä heidän puolestaan, mitä en missään muussa asiassa suvaitse itseltäni, den glider in.. Brucemaailmassa kyllä. Kiitos minun puolestani Ruotsalaisille ja heidän iltäpäivälehdilleen jotka ovat ennen keikkoja, keikkojen ajan ja keikkojen jälkeen täynnä Bruce-ilotulitusta, on niin nautinto ollut herätä aina pressbyrånin kautta lehdet kainalossa uuteen Brucepäivään Ruotsissa.

[teromk]

Bruce osti mainoksen:

http://www.aftonbladet.se/nojesbladet/m ... 6764670.ab

Kaikki eivät ole yhtä tahdikkaita kuin Bruce. Friggin awesome! Onko joku vielä Ruotsissa reissun päällä? Ylimääräisen Aftonbladetin voisi sujauttaa matkalaukkuun.