30.6. & 2.7.2023 - Oslo, Norway, Voldløkka

[Jukka K]

Bown sarkasmi (luinkohan oikein?) naurattaa täällä Oslossa asti! Joo, kyllä. Pidettiin taas kolmet George Thiessin hautajaiset yhdellä keikalla. Eka siinä Last manissä muistopuheet, sit Backstreetsin sisällä pieni hetki muistelua ja I”ll see youssa vielä kerran yhet mullat arkun päälle.

Tuli mieleen eilen keikalla että kun 1965 Last man -tarinassa Springsteen liityy bändiin ja 50 vuotta myöhemmin se tän Spoon River -kiertueen vainaja kuolee niin jumatsukka siitähän on jo kahdeksan vuotta kun se George Thiess kuoli ja nyt vasta sit sitä haudataan ja ihan kolme kertaa joka keikalla.

Alkoi jo ääneen naurattaa aiemmin keväällä keikka keikalta yhä enemmän ja eilen oli taas tavallaan hauskaakin katella niitä haitajaisia kun vakavuus kääntyy jo omassa päässä hauskaksi komediaksi kuin kevätkirkko koulussa tai Monthy Pythonin sketsit.

Huomenna taas Thiessin hautajaisiin ja innolla jo yhdeksättä kertaa. Numerona kädessä 152 ja Thlsstä pittiedustuksena hautajaissattueessa ilokseni eiliseen tapaan Jake M myös lähellä seppeljonotusrivissä.

Hauskoja hautajaisia myös kaikille muille, jotka tänne Osloon asti olette George Thiessin muistoa tulleet kunnioittamaan!

Vakkarivirsiepistolan oheen toivoisin taas vaikka edes Racing in the streetiä niin vahvistuisi tässä vähän oma usko taas rokenrollin voimaan ja ylösnousemukseen.

Amen.

[Ruse]

Onko jengillä tietoa mihin George on haudattu? Kun on käyty siellä Dannynkin haudalla niin voisin käydä Georgenkin haudalla ens jenkkireisulla. Häntä kun on nyt tullu muisteltua monta kertaa. En ikinä kyllä nähnyt miestä livenä lavalla.

[500]

EDIT Uudesta Indiana Jonesista tekstiä jälkimmäisessä kappaleessa. Ei juonipaljastuksia mutta heads up jos ei mitään halua tietää

^^Noin epäilisin käyvän mullekin, jos kävisin useammalla keikalla. Se mikä eka kerralla kolisee tunnetasolla, muuttuu joksikin muuksi - jopa huvittavaksi tai sille turtuu muuten. Katsoin yhden Göteborgin keikoista Youtubesta, eikä Backstreetsin väliosasta enää herennyt surun tunnetta. Katsoin ennemmin että naureskeleeko se jo itse koko asialle. Vetäis yhden Nebraska-läpisoiton ja puhuis vaan kuolemasta ja miten outoa on kun rivit harvenee, get it out of the system tai jotain eikä ripottelisi pisin keikkaa noita ”kattokaa tääkin kuoli” -downereita. Toi Fazerin parhaat -settilista ylipäätään sisältää väkisin makuja, joista ei pidemmän päälle tiedä onko ne parhaita yhdessä syötynä, saati samassa järjestyksessä. Ois ees sisällyttänyt jonkun viiden biisin slotin, joka vaihtuisi aina. Kunnioittanut sitä osaa urastaan kanssa, että lapasesta lähtee ja mopo karkaa.

Off topic, kävin katsomassa uuden Indy Jonesin leffassa. Siinä päähenkilön suru toimi pohjavireenä koko hommalle ja nousi pintaan yhtenään punaisena lankana. Toimi ihan jees ja oli aidon oloista kamaa Fordilta. Alussa oli pitkä deep fake -jakso jossa nuorempi Indy rymisteli entiseen malliin. Heti sen perään näytettiin 80-v Ford puolialastomana, että kaikki tajuaa että nyt tahti vähän laskee. Pitäiskö Brucenkin laittaa joku hologrammi vetämään party songsit ja köpötellä sen jälkeen ite soittamaan vain kuolonkorjuubiisit? No ei nyt, mutta mietityttää kun Bruce aina puhui että joka ilta pitää kaivaa jostain se todellinen yhteys itseen ja yleisöön, ja vakisettilista oli sen tavoitteen tiellä. Onko nyt niin, että suru on se todellisuus, joka artistia ympäröi, mutta että sitä ei voi kaivella täysillä vaan otettava etäisyyttä jäykällä listalla?

[Riku]

Tuli mieleen eilen keikalla että kun 1965 Last man -tarinassa Springsteen liityy bändiin ja 50 vuotta myöhemmin se tän Spoon River -kiertueen vainaja kuolee niin jumatsukka siitähän on jo kahdeksan vuotta kun se George Thiess kuoli ja nyt vasta sit sitä haudataan ja ihan kolme kertaa joka keikalla.

Tarkennetaan tähän vähän, että George Theiss kuoli 13.7.2018.
Köpiksen jälkimmäisellä keikalla tulee siis viisi tuotta täyteen tästä tapahtumasta.

[Ruse]

Tuli mieleen eilen keikalla että kun 1965 Last man -tarinassa Springsteen liityy bändiin ja 50 vuotta myöhemmin se tän Spoon River -kiertueen vainaja kuolee niin jumatsukka siitähän on jo kahdeksan vuotta kun se George Thiess kuoli ja nyt vasta sit sitä haudataan ja ihan kolme kertaa joka keikalla.

Tarkennetaan tähän vähän, että George Theiss kuoli 13.7.2018.
Köpiksen jälkimmäisellä keikalla tulee siis viisi tuotta täyteen tästä tapahtumasta.

Last to die nousee settilistaan Köpiksessä.

[Castiles]

Heh, ehkä nousee.

Mun silmään hyvä keikka. Ei mitään erikoista, mutta tottakai tuntui hyvältä. Omasta mielestä Brucen ääni lämpeni yllättävän hitaasti, mutta samaa mietin jo New Yorkissa. Roylla oli paikoitellen haasteita ainakin rytmin kanssa, mutta Max paukutti oikealle uralle.

[Jukka K]

Tuli mieleen eilen keikalla että kun 1965 Last man -tarinassa Springsteen liityy bändiin ja 50 vuotta myöhemmin se tän Spoon River -kiertueen vainaja kuolee niin jumatsukka siitähän on jo kahdeksan vuotta kun se George Thiess kuoli ja nyt vasta sit sitä haudataan ja ihan kolme kertaa joka keikalla.

Tarkennetaan tähän vähän, että George Theiss kuoli 13.7.2018.
Köpiksen jälkimmäisellä keikalla tulee siis viisi tuotta täyteen tästä tapahtumasta.

Aa jo vain. Springsteen siis laskee 50 vuotta siitä 1965 vuodesta lavalla kun se on tietysti tarinassa helpompi varsinkin kun niitä muitakin vuosilukuja vilisee screenillä asti.

Kertoi eilen taas kyllä sen George Theiss -tarinan hyvin elävästi. Ne tekstit kyllä pilaa turhaan sen ainutlaatuisuuden illuusion jonka yhden keikan yleisö ja alkekirjoittanutkin mielellään näkisi. Että tarina ja muistelu tulee näin tässä ja nyt mieleen. Yleisöhän on siinä niin hiljaa niin tuli mieleen että eiköhän joku pitistä jo huuda: Älä taas kerro Theissiä. Kerro tänään uudestaan se River-stoori! Se on parempi!

Yksi erikoisuus eiliseltä. Springsteen kävi joskus kuuden pintaan ennen keikkaa pari minsaa sivumiksauspöydän takaa kattelemassa pittijengiä. Osoitteli jotain ja heilutteli kättään. Ei noussut kokonaan esiin. Sille turvamies Grahamille osoitti sormella jotain ja Graham nousi sit lavalle Springsteenin lippiksen kanssa ja toi sen erikseen pittiin sille yhdelle pitin vakikalustoon kuuluvalle (mutta ei eturiviin aitaan tulevalle) kaverille jonka kyltistä Turussa soitettiin se Wages of sin silloin. Ullevilla velipoika kysyi tältä viereisessä teltassa asustaneelta kaverilta että montako keikkaa nyt Euroopassa niin vastaus oli että ”Kaksi on jäänyt väliin.” Sillä näyttää sit saavan henkilökohtaisella toimituksella Springsteenin oman lippiksen. Yllättävä hieno ele ja juttu Springsteeniltä tämä lippis ja pitin ansaitut aplodit siinä meni tietysti sen uudelle omistajalle jonka liikutuksen näki jopa peililasienkin takaa kun sitä lippistä siinä kaverien kanssa ihmettelivät. Itte ihailin ja olin tyypin puolesta onnellinen kauempaa.

[Bowmore]

No hyvä, ajattelin jo että keikkapaikka (-palkka) ei sitten kelvannutkaan. 500, hyvin kirjoitettu! Siis Brucesta. Indy taas ei mielestäni ollut niin huono kuin pelkäsin. Enempää en spoilaa kokemusta muilta. Oslossa kastuneet voitte lohduttautua sillä, että mokilläkin sataa.

[Jukka K]

Oliko vain sunnuntain keikalle tulijoita? Käytännön juttuja Osloon:
Turvatarkastuksessa vedet otettiin pois pulloista. Pullot ja korkit sai pitää. Sit mitään Ullevin tmv. vesipisteitä ei ollutkaan vaan vettä myytiin (prkl mikä meininki!) mutta tripit ja muut vastaavat sai viedä sisään vapaasti eli varatkaa niitä jos ette halua maksaa sisällä ylihintaa vedestä. Oman pullon vesineen voi tietty yrittää tuoda. Ainakaan pitin tarkastus ei ollut tarkka mutten ite kyllä uskaltanut yrittää.

[JakeM]

Täällä tosiaan (ainakin tällä hetkellä) viimeiset keikat tälle kesälle. Ekalle keikalle numerolla 211 ja sillä pääsi toiselle riville. Nyt kädessä numero 166 ja ollaan tosiaan Jukka K:n kanssa melko lähekkäin jonossa. Pari muutakin suomalaista näkyi tänään nimenhuudossa. Olihan se perjantainen hieno keikka mm. Darkness ja hienosti vedetty River, mutta toivottavasti saataisiin jotain uutta tähän Voldsløkkan toiseen iltaan. Esim. encoreissakin voisi kokeilla vaikka Ramrodia, Detroit Medleytä tms. Ja se Göteborgin soundcheckissä kaksi kertaa kuultu Better Days olisi hienoa kuulla. No kuitenkin, hienoa nähdä Bruce täällä Norjassa, joka oli useamman vuoden vähän kuin toinen kotimaa mulle. Kohta täytyykin lähteä majapaikasta viimeiseen nimenhuutoon ja odottamaan keikkaa. Huomenna sitten roadtrip Oslo-Rovaniemi.