Sivu 96/115

Re: Lehtijuttuja ja sensemmoisia (teemana Bruce)

Lähetetty: 05.06.2019 9:39
Kirjoittaja Bowmore
Rolling Stone listaa huippubiisejä, jokta eivät mahtuneet Born in the USA -levylle.
https://www.rollingstone.com/music/musi ... s-a-25089/

Re: Lehtijuttuja ja sensemmoisia (teemana Bruce)

Lähetetty: 20.06.2019 13:52
Kirjoittaja Bowmore
Husiksen toimittaja tykkäsi lännentähdistä:
https://www.hbl.fi/artikel/bruce-spring ... r-och-dar/

En tosin tiedä aukeaako tuo, siis atk:ssa.

Re: Lehtijuttuja ja sensemmoisia (teemana Bruce)

Lähetetty: 20.06.2019 14:50
Kirjoittaja jjvirta
^Nej.
"Den här artikeln är exklusiv för våra prenumeranter."

Re: Lehtijuttuja ja sensemmoisia (teemana Bruce)

Lähetetty: 20.06.2019 15:39
Kirjoittaja Bowmore
Jag beklagar.

Re: Lehtijuttuja ja sensemmoisia (teemana Bruce)

Lähetetty: 30.06.2019 11:41
Kirjoittaja Bowmore
Rahalla saa ja hevosella pääsee. Pappa betalar. Ja urheilussa kaikki ovat samalla viivalla.
Tässä Hesarin juttu, jossa mainitaan Jessica Springsteen.

AREENALLE ratsastavat vuorotellen Athina Onassis, Jennifer Gates ja Jessica Springsteen. Tapahtumapaikkana on Tukholman historiallinen olympiastadion ja kilpailuna kaksi viikkoa sitten järjestetty kovatasoinen Global Champions Tour.

Kolmikko kilpailee viiden tähden tasolla esteratsastuksessa, jossa estekorkeus on luokasta riippuen 1,45 tai jopa 1,60 metriä.

MAAILMAN toiseksi rikkaimman miehen, Microsoftin perustajan Bill Gatesin tytär, Jennifer Gates hyppää hymyillen alas hevosensa selästä huolimatta siitä, että hänen hevosensa pudotti kilpailussa yhden puomin.
Gatesin valmentaja, hollantilainen Harrie Smolders, seuraa Gatesia radankävelystä verryttelyyn ja antaa valmennettavalleen palautetta.

Gates, 23, vaikuttaa suoritukseensa tyytyväiseltä. Hän kilpaili Tukholmassa yhdellä hevosella nuorten luokissa ja toisella hevosella avoimissa luokissa.

GLOBAL Champions Tour on hollantilaisen esteratsastuksen olympiavoittajan Jan Topsin perustama maailman parhaiden ratsastajien kilpailu, mutta myös rikkaiden ja kuuluisuuksien näyttämö.

Se tunnetaan myös ylellisistä kilpailupaikoistaan, kuten Monacosta, Saint-Tropezista, Miami Beachistä ja Dohasta.

Gates on taitava ratsastaja, mutta hänen tasoisille Global Champions Tour on pääsylippu vaativimpiin luokkiin, joihin urheilulliset taidot eivät välttämättä muuten riittäisi.

OSALLISTUMISOIKEUDEN kiertueelle saa maailman rankinglistan 30 parasta ratsastajaa, joiden kaikki kulut kisajärjestäjä maksaa. Tämä ja isot palkintorahat sekä urheilullisesti ehkä hieman helpommin irtoavat ranking-pisteet takaavat, että maailman huiput kilpailevat siellä.
Lisäksi mukaan pääsee rahalla. Se houkuttelee ratsastukseen vakavasti suhtautuvia kuuluisuuksien ja rikkaiden lapsia.

Tourille on nimittäin mahdollista päästä mukaan myös heikommalla ranking-sijoituksella, jos kykenee maksamaan mittavan osallistumismaksun.

Gatesin, muusikko Bruce Springsteenin tyttären Jennifer Springsteenin ja Onassis-imperiumin perijän Athina Onassiksen lisäksi samoissa luokissa kilpailee liikemies Michael Bloombergin tytär Georgina Bloomberg.

Myös Applen edesmenneen toimitusjohtajan Steve Jobsin tytär Eve Jobs kilpailee Global Champions Tourin eri tapahtumissa.

Jennifer Gates kertoo hakevansa kiertueelta ennen kaikkea kokemusta.
”Global Champions Tour ja alle 25-vuotiaiden luokat antavat nuorille ratsastajille mahdollisuuden saada kokemusta isommilta ja teknisesti vaativimmilta radoilta”, Gates sanoi HS:lle Tukholman kisassa.

Urheilullisesti menestynein on Jessica Springsteen. Hän on Kansainvälisen ratsastusliiton FEI:n rankingissa sijalla 70, kun Gatesin ranking on 271. Esimerkiksi suomalaisista esteratsastajista kukaan ei mahdu 500 parhaimman joukkoon.

Springsteen on myös ollut Yhdysvaltain olympiajoukkueessa varasijalla vuoden 2012 olympialaisissa.

Gates ei tähtää olympialaisiin. Hän sanoo iloitsevansa joka kerta kun pääsee edustamaan maataan.

Mutta suhtautuminen ratsastukseen on vakavaa. Gatesilla on esimerkiksi omat hevosfarmit Floridassa ja Kaliforniassa, ja hän osti vuosi siten oman tallin runsaalla kymmenellä miljoonalla Belgiasta.

GLOBAL Champions Tour ja sen joukkuekilpailu herättää myös kritiikkiä, sillä osa laji-ihmisistä pitää sitä keinotekoisena.

Osa ratsastajista pelkää, että urheilullinen taso heikkenee, kun lajiin tulee todella varakkaita ihmisiä. Illuusio siitä, että kovalla työllä, lahjakkuudella ja treenaamisella on mahdollista päästä huipulle, murenee kun kisapaikan voi saada myös rahalla.

Ratsastajat tai Global Champions Tourin perustaja Jan Tops eivät ole paljastaneet kisapaikan hintaa.
Suomalainen Tom Gordin toimii World Cup -kilpailujärjestön puheenjohtajana ja maailman esteratsastuskilpailujärjestäjien (AJO) järjestön varapuheenjohtajana. Hän suhtautuu Global Champions Touriin varauksella.

Gordinin arvion mukaan yhden ratsastajan kisapaikka maksaa satojatuhansia euroja.
”2,5 miljoonan euron osallistumismaksulla saa paikan neljän tai jopa kuuden ratsastajan joukkueelle. Ratsastajilla ei itsellään yleensä ole mahdollisuuksia maksaa tällaisia summia osallistumismaksuina, vaan taustalla on todella varakkaita tahoja, jotka tästä lystistä haluavat maksaa”, hän toteaa.

Silti maksajia löytyy, sillä ratsastajat saavat tapahtumasta tärkeitä ranking-pisteitä. Korkeammalla ranking-sijoituksella saa puolestaan kutsuja arvokkaampiin kilpailuihin.

Ja ehkä varakkaita vanhempia innoittaa myös se, että he näkevät lapsensa lajin supertähtien rinnalla.

ESTERATSASTAJA Juulia Jyläs on löytänyt tien vaativiin, viiden tähden luokkiin takaoven kautta. Hänen rankinginsa oli juhannuksen jälkeen 553.

Elokuun EM-kisoihin tähtäävä Jyläs sai Kansainväliseltä ratsastajainliitolta FEI:ltä villin kortin Global Champions Tourin tämän viikonlopun kisaan Monacossa.

Villin kortin myötä Jyläs maksaa Monacon kisasta vain normaalin kilpailumaksun, joka on joitain tuhansia euroja.

Jyläksellä ei ole varaa ostaa alleen huippuhevosta, vaan on kouluttanut ratsunsa itse.
”En ollut kuvitellut, että ratsastaisin jonain päivänä globalsia. Tässä on käynyt melkoinen sattuma ja hyvä onni, että olen saanut paikan Monacoon”, Jyläs toteaa nöyränä.
Jylästä ei häiritse, että Global Champions Tourille pääsee helpommin, jos rahaa riittää.

”Näiden tunnettujen amatööriratsastajien avulla saamme lisättyä lajin julkisuutta. Näen heidän mukanaolon tourilla positiivisena asiana”, hän kiteyttää.

Kaikki eivät tälle rahakkaalle kiertueelle kuitenkaan halua. Esteratsastajien maailman rankingin ykkönen, Sveitsin Steve Guerdat boikotoi Global Champions Touria.

Guerdat totesi uutiskanava CNN:n haastattelussa lajin muuttuvan liikaa, jos amatöörit voivat ostaa paikan maailman parhaiden seuraan. Hän vaalii ajatusta, että lahjakkuus ja kova työ ovat avainasemassa huipulle pääsemisessä.

Gates, Onassis ja Springsteen ovat juuri näitä ratsastajia, joiden tietä tasoittaa raha. Kukaan heistä ei saisi kutsua viiden tähden kilpailuihin urheilullisen menestyksen perusteella.

Tom Gordinin mukaan amatöörien ja maailman parhaiden kilpaileminen samoilla radoilla pitää huomioida suunnittelussa, sillä myös amatöörien pitää selviytyä hevosineen turvallisesti maaliin. Mutta asia ei ole mustavalkoinen.

”On hyvä muistaa, että amatöörit eivät ole huonoja. He ovat hyvin treenattuja ja heillä on todella kyvykkäät hevoset, joista on maksettu miljoonia”, hän muistuttaa.

JENNIFER GATESILLE ratsastus ei ole koko elämä. Hän opiskelee ja on kiinnostunut tasa-arvosta.

”Se on minusta tärkeää”, Gates kertoo sähköpostitse palatessaan myöhemmin asiaan.

Gates iloitsee, että esteratsastuksessa on Malin Baryard-Johnsonin ja Laura Krautin kaltaisia esikuvia, jotka ovat nousseet aivan lajin huipulle.

”Rakastan ratsastusta, sillä tämä on yksi niitä harvoja lajeja, joissa naiset ja miehet kilpailevat tasavertaisina. Hevonen ei välitä sukupuolestasi, tärkeintä on olla hevosen hyvä kumppani.”

Re: Lehtijuttuja ja sensemmoisia (teemana Bruce)

Lähetetty: 30.06.2019 11:47
Kirjoittaja Bowmore
Kåpipeistasin myös Husiksen jutun, joka on otsikoitu sanalla ROCK, vaikka käsittelee Western Star(s) -levyä. Annan sille tuon yhden tähden.

ROCK
Bruce Springsteen har åldrats värdigt –Western Stars är bossens bästa album på år och dar


Bruce Springsteens nittonde studioalbum fylls av kantstötta karaktärer i förlustens landskap, och är hans mest berörande och angelägna under det här millenniet.

Det har hunnit förflyta fem år sedan Bruce Springsteen senast gav ut ett studioalbum med nyskrivet material, men han har ändå inte precis legat på latsidan. Tonvis av maffiga arenakonserter, biografin Born To Run, och som uppföljning till den en årslång turné med bekanta låtar och anekdoter från det egna livet.
Läs också: Bokrecension – Bruce Springsteen bekämpar demonerna
Och mellan varven arbete med det material som nu släppts på soloskivan Western Stars.
Liksom på den nästan tjugofem år gamla utgåvan The Ghost Of Tom Joad drivs textvärlden framåt av ett sällskap känsligt utmejslade gestalter, som rör sig i förlustens landskap och tvingas kämpa hårt för att hantera sina liv. Men på det musikaliska planet ger Springsteen den här gången – med hjälp av producenten Ron Aniello – de i grunden enkla sångerna en mångbottnad orkestrering med stråkar, blås och steelgitarrer.
Det kunde lätt ha blivit för mycket, men blir nu nästan genomgående bara smakfullt och nyanserat.
Country och vemod
Vi befinner oss inte längre i New Jersey utan någonstans på västkusten, och en klassisk balladpop, country och gammal soul ligger inbakade i den springsteenska musikbrygden. Det är inte alls långsökt att dra upp linjer till countrypopartister som Glen Cambell och Jimmy Webb.
Här möts det nostalgiska och lite bitterljuva, men framför allt handlar det om ett berättande och stämningsskapande laddat med vemod. Den amerikanska drömmen ges en skönt vilsam musikalisk fasad, men kläs i texterna bit för bit av tills bara de personliga nederlagen återstår. Och behovet av att komma bort, viljan att fly.
Samma strävan mot att ständigt rusa vidare fanns redan på tidiga skivor som Born To Run. Men när den då bottnade i livsberusning och eufori, i viljan att lämna småstaden och erövra världen, så är resorna den 69-åriga Springsteen sjunger fram betydligt gråare. De här kantstötta männen åker för att det inte längre finns någonting eller någon att stanna kvar hos.
Fast egentligen finns det knappast något bättre heller.
Tematisk helhet
Albumet blir en starkt sammanvävd tematisk helhet, där de enskilda sångerna förstärker varandra. Ger man dem lite tid framträder ändå också en del nummer som gör ett speciellt intryck.
Det mörka titelspåret är förrädiskt vackert, Sleepy Joe's Café och Roy Orbison-färgade There Goes My Miracle bygger på popslingor som fastnar snabbare än det övriga materialet, och singeln Hello Sunshine ger ett obarmhärtigt koncentrat av de omkringdrivande karaktärernas situation.
"You fall in love with lonely / you end up that way."
Men den ömsinthet och respekt som Springsteen, via sin nedtonade men intensiva sång, visar dessa hårt prövade gestalter är alltid närvarande, och gör också lyssnaren delaktig.
Och han har kanske redan gett prov på det, inte minst med självbiografin och scengestaltningarna av den (Springsteen On Broadway finns också i skivformat). Men nu bevisar han slutgiltigt att den smått rebelliska kille som en gång utnämndes till "rockens framtid" har kunnat åldras med värdighet.
För Western Stars är bossens mest berörande och angelägna album sedan 1990-talet.

Re: Lehtijuttuja ja sensemmoisia (teemana Bruce)

Lähetetty: 30.06.2019 18:21
Kirjoittaja Kartsa
Pekka Laineen ihmemaa -radio-ohjelmassa oli tänään juttua Western Starsista. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenasta.

Re: Lehtijuttuja ja sensemmoisia (teemana Bruce)

Lähetetty: 02.07.2019 9:54
Kirjoittaja rane
Juttu USAn nais-futarista Megan Rapinoesta (ja hänen vankila-kundi veljestään):
https://www.iltalehti.fi/jalkapallo/a/1 ... ca0011c02c

"Megan tuuletti ensimmäistä maaliaan ottamalla kameramieheltä mikrofonin ja laulamalla Bruce Springsteenin Born in the USA."

-> tuli vaan mieleen että onkohan kuunnellut muutakin kuin kertosäkeen? Ehkäpä on koska on "polvi"-protestoinut Trump-USAa ja kieltäytynyt menemästä Valkoiseen Taloon....

Re: Lehtijuttuja ja sensemmoisia (teemana Bruce)

Lähetetty: 05.07.2019 0:06
Kirjoittaja Bowmore
Jollakulla on yli 60 kappaletta Darkness on the Edge of Town -vinyyliä kokoelmassaan. Oikeasti:
https://svenska.yle.fi/artikel/2019/07/ ... an-hos-fem

Skrollatkaa viimeiseen heppuun, jos ette muita jaksa på svenska,

Re: Lehtijuttuja ja sensemmoisia (teemana Bruce)

Lähetetty: 05.07.2019 19:50
Kirjoittaja rane
^ tunnistin vaikkakin siitä viimeisestä hepusta puuttui kuva