Re: Lilyhammer
Lähetetty: 05.03.2015 19:06
Laitetaanpa tähän vielä oma "kokonaisnäkemykseni" koko Lilyhammer-sarjasta, juonipaljastuksia varoen:
Ensimmäisen kauden yleinen taso oli mielestäni paras: siinä sarjan idea oli tuore, kuten keskeiset hahmotkin, ja juoni kehittyi luontevasti jaksosta toiseen, minkä lisäksi kaltaiseni kohtuu paljon skandinaavikulttuuria ja -yhteiskuntaa tunteva pystyi nauttimaan norjalaisesta itseironiasta, jolla lillehammerilaisen elämänmenon ja mafiatyylin yhteentörmäys oli kuvattu. Tietty ennalta-arvattavuus oli jo alusta lähtien ilmeistä, mutta mitäpä siitä, melkein kaikki tv-sarjathan ovat ennalta-arvattavia ainakin jossain määrin.
Toisella kaudella jaksosta toiseen etenevän juonen kehittely jäi sitten hieman vähemmälle ja sarjaan mm. ajettiin sisään joku hahmo, jota ei sitten käytettykään oikeasti mihinkään järkevään. Vähemmälle jäi myös sellainen pieni vähäeleinen salaovela huumori, jota ykköskaudella viljeltiin ajoittain paljonkin, mutta joka saattoi olla ei-skandinaavisille katsojille vaikeaa edes huomata saati tajuta. Silti seasonin lopulle ja aivan erityisesti viimeiseen jaksoon onnistuttiin rakentamaan hieno huipennus.
Kolmannen seasonin vahvuudet ja heikkoudet muistuttavat edellistä kautta, vaikka tuotantobudjetti on ollut jonkin verrankin isompi kuin sarjan alkuvaiheissa (Brasiliassa kuvatut jaksojen osat eivät liene olleet ihan ilmaisia). Jatkuvan juonen kehittely ei taaskaan toimi niin hyvin kuin ekalla kaudella, mutta hyvät näyttelijät osaavat silti syventää hahmojaan, ja jälleen kerran kauden loppuun on saatu ladattua paljonkin panoksia.
Eli yhteenveto: mielestäni Lilyhammerin ensimmäinen kausi olikin suorastaan loistava, parhaita tv-tapauksia vuosiin, kun taas toinen ja kolmas kausi ovat epätasaisempia ja kokonaisuuksina keskinkertaisempia, mutta molemmat loppuvat niin hienosti, että se motivoi kyllä koko sarjan katsomisen. Ja vielä tällainenkin näkemys, että minusta sarjan heikkoudet koskevat ennen muuta käsikirjoitusta ja ajoittain ohjausta, kun taas näyttelijätyö on kautta linjan varsin hyvää, jopa niin hyvää, etten hämmästyisi, vaikka joku tai jotkut sarjan norjalaisnäyttelijöistä saisivat jatkossa näkyvyyttä ja töitä myös englanniksi.
Ensimmäisen kauden yleinen taso oli mielestäni paras: siinä sarjan idea oli tuore, kuten keskeiset hahmotkin, ja juoni kehittyi luontevasti jaksosta toiseen, minkä lisäksi kaltaiseni kohtuu paljon skandinaavikulttuuria ja -yhteiskuntaa tunteva pystyi nauttimaan norjalaisesta itseironiasta, jolla lillehammerilaisen elämänmenon ja mafiatyylin yhteentörmäys oli kuvattu. Tietty ennalta-arvattavuus oli jo alusta lähtien ilmeistä, mutta mitäpä siitä, melkein kaikki tv-sarjathan ovat ennalta-arvattavia ainakin jossain määrin.
Toisella kaudella jaksosta toiseen etenevän juonen kehittely jäi sitten hieman vähemmälle ja sarjaan mm. ajettiin sisään joku hahmo, jota ei sitten käytettykään oikeasti mihinkään järkevään. Vähemmälle jäi myös sellainen pieni vähäeleinen salaovela huumori, jota ykköskaudella viljeltiin ajoittain paljonkin, mutta joka saattoi olla ei-skandinaavisille katsojille vaikeaa edes huomata saati tajuta. Silti seasonin lopulle ja aivan erityisesti viimeiseen jaksoon onnistuttiin rakentamaan hieno huipennus.
Kolmannen seasonin vahvuudet ja heikkoudet muistuttavat edellistä kautta, vaikka tuotantobudjetti on ollut jonkin verrankin isompi kuin sarjan alkuvaiheissa (Brasiliassa kuvatut jaksojen osat eivät liene olleet ihan ilmaisia). Jatkuvan juonen kehittely ei taaskaan toimi niin hyvin kuin ekalla kaudella, mutta hyvät näyttelijät osaavat silti syventää hahmojaan, ja jälleen kerran kauden loppuun on saatu ladattua paljonkin panoksia.
Eli yhteenveto: mielestäni Lilyhammerin ensimmäinen kausi olikin suorastaan loistava, parhaita tv-tapauksia vuosiin, kun taas toinen ja kolmas kausi ovat epätasaisempia ja kokonaisuuksina keskinkertaisempia, mutta molemmat loppuvat niin hienosti, että se motivoi kyllä koko sarjan katsomisen. Ja vielä tällainenkin näkemys, että minusta sarjan heikkoudet koskevat ennen muuta käsikirjoitusta ja ajoittain ohjausta, kun taas näyttelijätyö on kautta linjan varsin hyvää, jopa niin hyvää, etten hämmästyisi, vaikka joku tai jotkut sarjan norjalaisnäyttelijöistä saisivat jatkossa näkyvyyttä ja töitä myös englanniksi.
