Rooma 6.6.2005

[jjvirta]

Helteinen Rooma, lämpötila noin 25 astetta. Keikkapaikka Palalottomatica on 30 minuutin bussimatkan päässä keskustasta etelään. Saavumme paikalle vaimoni kanssa vähän ennen kuutta, ilman lippuja. Olen sopinut italialaisen fanin kanssa vaihdon Tukholman lippuihin ja tapaan hänen ystävänsä portilla ja saan liput, jotka oikeuttavat istumaan numeroimattomille paikoille ylälehterille. Tästä johtuen portilla on jo jonottamassa pari sataa fania. Bruce saapuu paikalle mustalla Mersun Vito-pakulla ja johan tulee italiaanoihin vipinää; osa ryntää autoa kohti ja me luikahdamme ainakin parikymmentä sijaa parempiin asemiin avohässäkässä. Joillakin näyttää olevan kädessään numero, mutta jonomuodostelmasta ei oikein voi puhua.

Odottelua, odottelua. Bootsipaitakauppa käy todella avoimena, kauppiailla on suuret pyörillä varustetut kärryt, joissa roikkuu paitoja tyrkyllä. Myöskin lipputrokareita on liikkeellä, en edes kysy lippujen hintaa. Kello on jo yli 19, lipuissa ollut ovien avausaika 18.30 on mennyt aikoja sitten ohi. Viimein portit avataan ja muutama ihminen kerrallaan aloittaa kilpajuoksun kohti keikkamestan ylälehtereitä. Pääsemme lopulta sisälle ja löydämme eturivin paikan ylälehteriltä lavalle katsottaessa noin vasemman PA-tornin kohdalta.

Paikka on hyvin saman tyylinen kuin esim. Hartwall Arena, mutta kenttä vaikuttaa pienemmältä ja se on pyöreä. Kaikki paikat myytäessä mahtuisi varmaankin yli 10 000 henkeä, nyt arvelisin paikalla olevan jotain 7000 henkeä.

Kiertuekrääsää : kiertuepaitoja muutama (4?) erilaista, kiertueohjelma, juliste, lippis, rintanappi

Biisilista
aloitus klo 21:33
Once Upon A Time In The West (sisääntulomusiikki)
1. I'm On Fire (banjo)
2. Reason To Believe (huuliharppu ja jalanpoljento)
3. Devils & Dust
4. Empty Sky
5. Long Time Coming
6. Silver Palomino
7. Incident On 57th Street (piano)
8. The River (piano)
9. State Trooper (sähkökitara, oranssi Gretsch)
10. All The Way Home
11. Nebrasta
12. Brilliant Disguise
13. Reno
14. Real World (piano)
15. Racing In The Street (piano)
16. The Rising
17. Lucky Town
18. Jesus Was An Only Son
19. Leah
20. The Hitter
21. Matamoras Banks
----------------------
22. Ramrod
23. Land On Hope And Dreams
24. The Promised Land
25. Dream Baby Dream (urkuharmooni) 23:56 => pituus 2h 23 min

Muutamia huomioita keikalta :
-keikan aloitusmusiikkina Ennio Morriconen "Once Upon A Time In The West" ja aloitusbiisinä yllättäin "I'm On Fire" banjolla soitettuna. Bruce omistaa biisin paikalla olevalle Morriconelle ja Roomalle sekä kiittää Morriconea biisin sovitusideasta. Väliosan viheltelykohdat tuovat mieleen jonkun Morriconen säveltämän leffabiisin.

-"Reason To Believe" on aivan tunnistamaton versio : Bruce soittaa huuliharppua ja laulaa runsaasti särötetyn harppumikin kautta ja säestää itseään polkemalla tanakasti lattialla olevaa mikitettyä viritelmää, josta saadaan aikaan kunnon tömähdykset. Biisiä on todella vaikea tunnistaa edes sanoista.

-italialaisyleisö on erittäin korrektia, osaavat olla hiljaa ja jossain vaiheessa osa yleisöstä alkoi laulaa mukana, loput "hyssyttelivät" heidät hiljaisiksi. Mutta jos Bruce antoi pienekin vinkin, että nyt voi eläytyä mukana, yleisö oli heti messissä

-Bruce esitteli paljon biisejä italiaksi, mutta muuten tarinoita ei ollut kovin paljoa

-Bruce oli saapunut Roomaan sunnuntaina ja muutama italialaisfani oli tavannut hänet kaupungilla ja pyytänyt "Incident"iä, jonka hän oli luvannut soittaa.

-"Real World" oli omistettu lähteellä (Trevi?) tavatulle tytölle. Bruce sanoin jotain, että biisi olisi pitänyt levyttää tällaisena 90-luvun alussa (Nyt mies puhuu asiaa!)

-"All The Way Home" paljon parempi riisuttuna versiona kuin vuoden 1992-93 bändiversiolta kuulostavana levytettynä versiona

-joissain biiseissä on kuultavissa keyboardia ja esim. "Dream Baby Dream"in harmoonikomppi jatkuu, vaikka Bruce nappaa mikin ja tulee lavan etuosaan laulamaan

-ryntäys lavan edustalle alkaa jo ennen "Matamoras Banks"ia (setin viimeinen biisi) ja Bruce tyynnyttelee porukkaa

-"The Promised Land"istä sama sovitus kuin Tom Joad-kiertueella eli Bruce 'takoo' kitaran kantta

-lava on hyvin yksinkertainen. Soittimina flyygeli, sähköpiano (ei käytetty, jossain vaiheessa oltiin kantamassa flyygelin viereen, mutta vietiin takaisin paikalleen), urkuharmooni ja kitarat. Pöytä, jolla huuliharppuja, pöytälamppua ja juomapullo.

-Vahvistimina kaksi Fenderin Hot Rod Deluxea (?), joita käytetään "State Trooper"ssa sähkökitaran kera. Brucella on ainakin 5 erilaista Takaminen akustista kitaraa. Laulumikkinä näyttäisi olevat Shuren SM58.

-Keikan kohokohtia : "Incident On The 57th Street" ja "Racing In The Street". Kokonaisuutena erittäin toimiva ja erinomainen keikka, äänentoisto kohdallaan, yleisö erittäin hiljaa biisien aikana.

[Ile]

Tämän luettuaan tuli ikävä D&D-rundia. Frankfurt runsas viikko myöhemmin oli aivan huikea.