Tunnel on ollut mulla viikon levynä tällä viikolla töissä, on tullut kuunneltua ahkerasti. Ja edelleen, joka kerta kun CD-soittimesta kuuluu Tougher Than the Restin alkutahdit, sydän jättää pari lyöntiä väliin. On se vaan niin mahtava biisi, kaikin puolin.
Menikin välissä reilu vuosi, että pystyin Tougheria kuuntelemaan, kun siihen liittyi niin vahvoja muistoja eksästä. Tougher oli vähän niin kuin meidän biisi, ja sitä kuunnellessa muistui aina mieleen ne haparoivat ekat kädestäpitelykerrat, kesäautollakruisailut Brucea kuunnellen ja tietty sohvannurkassa sylikkäinolot Tougherin videota katsellen. Nyt onneks aika on tehnyt tehtävänsä ja voi muistella Tougheria kuunnellessa vaan sitä ihanaa fiilistä eikä niinkään sitä eksää. Nyt täytyisi vaan löytää jostain uusi tuleva eksä, jonka kanssa voi hankkia uusia Bruce-muistoja